Kolumni Rantapohja-lehdessä 26.11.2020

 

Pilkkaamista, vähättelyä, vääristelyä, rumia sanoja. Näitä ei toivoisi kuulevan missään, mutta pahat puheet ja panettelu ovat politiikassa ja varsinkin verkkomaailmassa valitettavan yleisiä.

 

Voi vain ihmetellä, että kaikesta tieteen ja tekniikan kehityksestä huolimatta ihmiskunta näyttää jämähtäneen käytöstavoissa paikalleen tai jopa ottaneen takapakkia.

 

Valtaosa päättäjistä niin kuntien päätöksenteossa kuin eduskunnassa esiintyy ja keskustelee asiallisesti, mutta keskustelukulttuurin lipumista huonompaan suuntaan ei voi olla huomaamatta.

 

Eikö sivistynyttä, hyvät tavat huomioivaa keskustelua enää arvosteta kuten ennen? Minne ovat kadonneet perinteiset käytöstavat ja lähimmäisen kunnioittaminen?

 

Olennainen kysymys erityisesti päätöksentekijöiden kannalta on myös se, mitä huonoilla puheilla saa aikaan. Tosiasia on, että tulokset tuppaavat jäämään laihoiksi ja puheet pelkiksi puheiksi.

 

Päätöksenteossa ei voi pärjätä ilman yhteistyötä, koska päätökset tehdään yhdessä. Demokratiassa kukaan ei päätä yksin. Siksi tarvitaan rakentavaa puhetta ja asennetta.

 

Kun huomiota kiinnitetään sekä puhumisen tapaan että sisältöön, tämä ei tietenkään tarkoita sananvapauden tai puheenaiheiden rajoittamista. Kyse on vain siitä, että hankalatkin asiat voi nostaa esiin ja tiukankin kritiikin voi esittää asiallisesti ja totuudessa pysyen. Avoin ja rehti keskustelu on kaikkien etu.

 

Keskustelukulttuurin muutos on huomattu laajasti. Tämän takia Yle aloitti vastikään yhteistyössä monien muiden toimijoiden kanssa viisivuotisen Hyvin sanottu ‑hankkeen. Hankkeen tavoitteena on kohottaa suomalaisen keskustelukulttuurin tasoa.

 

Ylen teettämässä kyselyssä kuusi kymmenestä suomalaisesta koki maamme keskustelukulttuurin kehittyneen huonompaan suuntaan. Jopa neljännes koki, ettei uskalla kertoa mielipiteitään ajankohtaisista asioista muiden reaktioiden pelossa. Tällainen kehitys ei ole hyvästä.

 

Mukana Hyvin sanottu ‑hankkeessa on myös maamme tärkein poliittisen keskustelun areena, eduskunta. Rehellistä ja toisia arvostavaa puhetta tarvitaan kaikilla tasoilla niin päätöksenteossa kuin kodeissa ja kouluissa.

 

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen muistutti vastikään blogissaan, että puhumistakin voi harjoitella. Hyvä puhuja osaa tuoda asiansa ja arvomaailmansa esiin muita kunnioittavalla, rakentavalla tavalla.

 

Vielä ennen joulua kokoonnutaan merkittävien päätösten äärelle niin eduskunnassa kuin kunnissa. Esimerkiksi Oulussa vilkasta keskustelua tulee herättämään muun muassa ensi vuoden talousarvio.

 

Myös Oulun seudun päättäjien ja jokaisen kannattaa lähteä mukaan Hyvin sanottu ‑hankkeeseen. Pidämmehän joulumielen – rauhan ja hyvän tahdon asenteen – mielessämme ja puheissamme kaikkina vuodenaikoina!