Kolumni Kalevassa 23.6.2021

 

Jollakin lukijalla saattaa tulla halu jättää luku kesken, kun huomaa, että kirjoitan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta eli sotesta. Tämä on ymmärrettävää, koska sote-uudistuksesta on puhuttu liki koko 2000-luvun ajan, mutta valmista ei ole tullut.

Hallitukset vuorollaan ovat koettaneet saada soten valmiiksi. Uudistuksen päätavoite on ollut vuosikymmenestä toiseen sama: parantaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja saada ne taloudellisesti kestävämmälle pohjalle.

Sipilän hallitus oli onnistua, mutta uudistus kaatui viime metreillä. Työ ei silti mennyt hukkaan, sillä nykyinen hallitus sai siitä paljon valmista omaa uudistustaan varten.

Myös tämä hallitus toteuttaa sote-uudistuksen maakuntien pohjalle. Onkin nurinkurista, että viime kaudella maakuntamallia innokkaasti ajanut kokoomus nyt kovin sanoin suomii sitä. Ehkä joidenkin mielestä yhteisessä kyydissä on tärkeämpää se, kuka on kuskina kuin se, päästäänkö ollenkaan perille.

Tänään on vihdoin se päivä: eduskunta äänestää sote-uudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle vuoden 2023 alussa.

Nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat sadat järjestäjät: kunnat ja sairaanhoitopiirit. Sote-uudistuksen myötä hallintohimmelit vähenevät ja vastuut selkeytyvät, kun järjestäjänä on 21 maakuntaa ja Helsingin kaupunki. Kansanvalta vahvistuu, kun ihmiset pääsevät maakuntavaaleissa valitsemaan suoraan sote-palveluiden päättäjät.

Yhdenvertaisuus paranee. Lääkäriin pitää päästä, mummojen ja pappojen tulee saada tarvittavat palvelut ja lapsiperheiden tuen tulee toimia – kaikkialla Suomessa. Siksi sote tarvitaan.

Kuntien huolet vähenevät, kun jatkuvasti lisää rahaa syövä sote ei enää ole niiden vastuulla. Maakunnissa taas päästään yhtenäistämään kuntien hyviä käytäntöjä ja siirtämään painopistettä enemmän ennaltaehkäisyyn. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vuosikausia jatkunut epävarmuus päättyy.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä oloni on helpottunut, kun tämä tärkeä ja suuri uudistus on vihdoin päätetty. Valiokunta sai lausunnot seitsemältä lausuntovaliokunnalta ja kuuli 244 asiantuntijatahoa. Näiden pohjalta teimme valiokunnassa myös muutoksia hallituksen sote-esitykseen.

Uudistuksesta saatiin nyt riittävän hyvä. Täydellinen se ei ole, mutta hienosäätöä voidaan tehdä jatkossa. Samoin meillä on edelleen runsaasti tarpeita yhtenäistää käytäntöjä ja kehittää lainsäädäntöä koko valtakunnan tasolla, esimerkiksi sosiaalihuoltolakia uudistamalla.

Tulevissa maakuntavaaleissa valittavat päättäjät linjaavat, miten sote-palvelut alueilla konkreettisesti järjestetään lakien asettamissa puitteissa. Siksi vaaleissa tulee valita asiantuntevat päättäjät, jotka katsovat koko maakunnan, sen kaikkien alueiden ja jokaisen ihmisen etua.

Perimmiltään sote tehdäänkin lopulta maakunnissa.

Pekka Aittakumpu on keskustan kansanedustaja Oulusta.