Mielipidekirjoitus Kalevassa 3.1.2021

Julkisuudessa huomio kiinnittyy usein niin tiiviisti yhteen asiaan, että muu jää huomiotta. Vuonna 2020 julkisuutta hallitsi täysin ymmärrettävästi korona. Valtio joutui ottamaan velkaa muun muassa rokotteisiin sekä kuntien tukemiseen. Pitkälti Sipilän hallituksen talouspolitiikan sekä EU:n tuoman vakauden ansiosta Suomi sai lainaa hyvin edullisesti.

 

Velka on silti veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. Siksi on tehtävä uudistuksia, joilla hillitään menoja ja lisätään tuloja. Keskeistä on työllisyyden parantaminen, jotta emme joudu leikkausten ja veronkorotusten tielle.

 

Koronan torjunnan ohella hallitus on kyennyt valmistelemaan päätöksiä, joilla on vaikutusta myös kulkutaudin kaikottua. Nämä kaikkien arkeen myönteisesti vaikuttavat toimet ovat jääneet vähälle huomiolle.

 

Iso uudistus on muun muassa uusi asiakasmaksulaki. Lapsiperheille ja julkisia terveyspalveluita käyttäville pienituloisille on iloinen uutinen, että 1.7.2021 alkaen terveyskeskusten hoitajakäynnit sekä alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit ovat koko maassa maksuttomia.

 

Asiakasmaksulain uudistuksen ohella tärkeä kädenojennus lapsiperheille on varhaiskasvatusmaksujen alentaminen 1.8.2021 lähtien, mikä helpottaa monien toimeentuloa sekä parantaa työllisyyttä.

 

Oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen taas tarkoittaa, että ensi syksystä alkaen toisen asteen oppimateriaalit ovat maksuttomia. Tähän asti ne ovat saattaneet maksaa jopa tuhansia euroja yhtä nuorta kohden.

 

Oppivelvollisuusiän noston ohessa vahvistetaan jokaisen nuoren henkilökohtaista koulutuspolkua, mikä onkin tärkeää, koska nuorten lähtökohdat ja tarpeet ovat erilaisia. Uudistus on myös pitkäjänteinen työllisyystoimi, sillä se vahvistaa työllisyyttä ja maksaa itsensä takaisin.

 

Myös huolenpito ikääntyneistä vahvistuu, kun vanhusasiavaltuutetun toimen perustamiseen varattiin ensi vuodelle rahoitus ja kun hoitajamitoitus kiristyy asteittain 0,7 hoitajaan asiakasta kohden. On tärkeää, että uudistuksen ohessa kehitetään ja parannetaan hoitajakoulutusta ja hoitajien työoloja.

 

Alueellisesti saimme vuonna 2020 Pohjois-Suomeen monia hyviä päätöksiä. Rahoitusta myönnettiin muun muassa Oulun sataman kolmioraiteeseen, Jakkukylän riippusiltaan, Haapaveden biojalostamoon, Kuusamon uuteen poliisitaloon ja Suomussalmen puuterminaaliin. Oulun yliopisto saa kauan kaivatun psykologikoulutuksen ja Kajaani sosionomikoulutuksen.

 

Koko Suomen maanteillä on näkynyt se, että perusväylänpitoon on käytettävissä vuosittain 300 miljoona euroa enemmän rahaa.

 

Ensi vuodelle saimme myös 17 miljoonan euron lisäyksen yksityisteiden valtionavustuksiin, mikä nosti yksityisteiden määrärahan 30 miljoonaan euroon. Esimerkiksi valtaosa maamme metsistä lähtee liikkeelle yksityisiä metsäautoteitä pitkin.

 

Nämä päätökset vahvistavat pitkällä aikavälillä huolenpitoa kaikista suomalaisista ja parantavat asumisen ja yrittämisen edellytyksiä niin maalla kuin kaupungeissa. Näkymä tulevaisuuteen on valoisa ja työntäyteinen.