fbpx
Maatalous
Uudet ravitsemussuositukset unohtivat olennaisen
Ravitsemussuositusten korkeimpana ohjenuorana tulisi olla kansanterveyden edistäminen eivätkä ilmastovaikutukset.
Mielipidekirjoitus Siikajokilaaksossa 17.12.2024
Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi marraskuussa uudet ravitsemussuositukset. Suosituksilla on painoarvoa, sillä niitä käytetään esimerkiksi kouluopetuksessa ja terveydenhuollossa sekä päiväkotien, koulujen ja vanhuspalveluiden ateriasuunnittelussa.
Tutkittuun tietoon perustuvia ravitsemussuosituksia tarvitaan, jotta suomalaiset saavat hyvää ja terveellistä ruokaa. Terveellinen ruoka parantaa elämänlaatua ja lisää hyvinvointia. Se myös vähentää esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksia.
Uusia ravitsemussuosituksia on kuitenkin pilattu sillä, että niiden suunnittelussa on pidetty liian määräävänä tekijänä ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Ravitsemussuositusten korkeimpana ohjenuorana tulisi olla kansanterveyden edistäminen eivätkä ilmastovaikutukset.
Myös huoltovarmuuden ja ruokaturvan tulisi olla ilmastovaikutuksia ohjaavampana periaatteena.
Tosiasia on, että suomalaisten ruokatottumuksilla ei vaikuteta maapallon ilmastoon. Kun saasteita halutaan kuriin, huomion tulisi olla niiden valtioiden toimissa, jotka aiheuttavat valtaosan maapallon päästöistä. Suomalainen maatalous on maailman kärkeä niin ympäristöystävällisyyden kuin laadun osalta.
Suomi on ollut saastuttamisen vähentämisessä mallimaa. Meidän ei pidä ajaa kotimaista maatalouttamme alas yksisilmäisen ilmastoideologian nimissä. Tarvitsemme kotimaista maataloutta paitsi ruokapöytiemme vuoksi myös huoltovarmuuden takia.
Lihan ja maidon tuotanto ovat olennainen osa maataloutemme huoltovarmuutta. Ne myös tarjoavat ravintorikasta syötävää suomalaisille.
On huomattava, että laiduntavat eläimet tarvitsevat ravinnokseen monivuotisia nurmikasveja, jotka ovat muun muassa hiilensidonnalle parempi vaihtoehto kuin yksivuotiset kasvit. Kaikkiaan esimerkiksi suomalainen naudanlihantuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä.
Meidän ei pidä kuvitella, että mahdollisessa kriisitilanteessa saisimme riittävästi ruokaa ulkomailta. Kotimainen maatalous on pidettävä vahvana.

LISÄÄ
KIRJOITUKSIA