Mielipidekirjoitus Kalevassa 20.8.2025
Suomessa oli vuonna 2024 kaikkiaan 4 237 julkisen hallinnon organisaatiota. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan julkinen sektori ylitti samana vuonna ensimmäistä kertaa 700 000 työntekijän rajan.
On syytä kysyä, tarvitaanko näin valtavaa julkista koneistoa hallitsemaan näin pientä kansaa. Monet julkisen puolen työtehtävistä ovat äärimmäisen tärkeitä, kuten opettajien, hoitajien, lääkäreiden, pelastushenkilöstön ja poliisin tehtävät, mutta näiden ohella julkiselle puolelle on vuosikymmenten aikana lisätty jatkuvasti myös tehtäviä, jotka eivät ole välttämättömiä.
Näitä tehtäviä on lisätty muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnan, pride-ideologian, rajat kaikille täysin auki ‑maahanmuuttopolitiikan ja kaikenlaisten mukavien mutta ei-välttämättömien toimintojen rahoittamiseksi.
Julkista hallintoa eli valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden hallintoa pyöritetään suomalaisilta kerätyillä verorahoilla. Julkisen puolen tehtävien karsiminen on välttämätöntä. Siksi hallituksen jo toteuttama julkisen hallinnon tehostaminen on ollut tarpeen. Hallinnon pöhöttymisen on aika loppua.
Päättäjiltä pitää löytyä rohkeutta kyseenalaistaa turhat ja jopa haitalliset julkisen hallinnon tehtävät, joihin tuhlataan veronmaksajien rahaa. Nämä rahat tulee käyttää paremmin: verojen alentamiseen tai välttämättömiin palveluihin, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on järkevä. Opetushallituksesta on paisunut valtava asiantuntijaorganisaatio, jossa työskentelee lähes 400 ihmistä. Pahimmillaan se keksii itselleen uutta tekemistä ja opetushenkilökunnalle turhia ja aikaa vieviä hankkeita, joilla ei ole enää riittävää kiinnekohtaa opetukseen. Sen toiminnassa myös näkyvät ideologiset painotukset, jotka eivät palvele koulutuksen ydintehtävää.
Suomalaiset opettajat ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka osaavat opettaa lapsia ja nuoria ilman ylhäältä saneltuja ideologisia ohjeita. Lakkauttamalla Opetushallitus ja siirtämällä sen ydintoiminnot opetus- ja kulttuuriministeriöön voimme vähentää turhaa ohjeistusta ja antaa opettajille tilaa tehdä työtään ammattitaidollaan.
Opetushallituksen lakkauttaminen ei tarkoita koulutuksen ohjauksen hylkäämistä, vaan sen järkeistämistä. Ministeriön alaisuudessa voidaan säilyttää välttämättömät toiminnot, kuten opetussuunnitelmien kehittäminen.
Purran ehdotus karsisi päällekkäistä hallintoa, vähentäisi byrokratiaa ja säästäisi veronmaksajien rahaa. Tämä vapauttaisi voimavaroja koulutukseen, esimerkiksi meillä Oulussa koulujen ja opetuksen kehittämiseen sekä riittävän tuen tarjoamiseen oppilaille.
On aika vahvistaa koulutustamme ja antaa opettajille entistä paremmat mahdollisuudet keskittyä olennaiseen: oppilaiden opettamiseen. Maamme lapset ja nuoret ansaitsevat parhaan mahdollisen koulutuksen.
Pekka Aittakumpu
Kansanedustaja (ps.), Oulu
