fbpx
Yhteinen lakialoite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vanhentumisajan poistamisesta

Tiedote 6.11.2026
Vapaa julkaistavaksi

Perussuomalaisten ja vihreiden kansanedustajat Pekka Aittakumpu, Bella Forsgrén, Mari Holopainen, Mira Nieminen ja Pia Sillanpää esittävät lakialoitteessaan, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeus ei vanhene.

”Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ilmiönä herkästi piiloutuvat yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Uhrit kokevat syviä traumoja, häpeää ja pelkoa, jotka vaikeuttavat avun ja oikeuden hakemista”, sanoo Pekka Aittakumpu.

Joissain Euroopan maissa, esimerkiksi Belgiassa, Tanskassa ja Irlannissa on jo säädetty, että syyteoikeus ei vanhene lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa tai osassa niistä.

”Usein kestää pitkään ennen kuin uhri edes käsittää, mitä hänelle on lapsena tapahtunut, saati että hän pystyy tai uskaltaa puhua siitä. On välttämätöntä korjata lainsäädäntöä myös Suomessa”, toteaa Mari Holopainen.

Lakialoitteessa on allekirjoittajia jokaisesta eduskuntaryhmästä. Siinä todetaan, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat yksi maailman vakavimmista rikosmuodoista.

”Moni lapsena seksuaaliväkivaltaa kokenut hiljenee kokemuksistaan jopa vuosikymmeniksi. Taustalla voi olla pelkoa, häpeää ja traumoja. Yhteiskunnan tärkein tehtävä on suojella lapsia ja huolehtia siitä, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet voidaan saattaa vastuuseen. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa lapsena seksuaalirikoksen uhriksi joutunut menettää mahdollisuutensa oikeuteen vain siksi, että aikaa on kulunut liikaa. Siksi tarvitsemme tämän lakimuutoksen”, muistuttaa Pia Sillanpää.

Pelastakaa lapset ry:n selvityksen mukaan 20 prosenttia 11–17-vuotiaista suomalaisista lapsista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, tytöistä jopa kolmannes.

”Tutkimusten mukaan suuri osa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta. Erityisesti lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa tapahtuneesta kulunut aika ei poista tarvetta selvittää rikosta”, toteaa Mira Nieminen.

”Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rikosten uhrien oikeusturvaa. Samalla osoitamme yhteiskunnallisella tasolla, että suhtaudumme seksuaalirikoksiin hyvin vakavasti”, sanoo Bella Forsgrén.

Lakialoitteessa todetaan, että vanhentumissäännöksillä on rikoslaissa perusteltu tehtävä, mutta niiden soveltaminen lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin voi johtaa tilanteisiin, joissa rikoksen selvittäminen estyy ajan kulumisen vuoksi. Tavoitteena on varmistaa, että asia voidaan saattaa viranomaisten tutkittavaksi myös pitemmän ajan kuluttua rikoksesta. Vanhentumattomuus ei tarkoita, että rikoksesta epäilty tuomittaisiin automaattisesti tai että syyte voitaisiin nostaa ilman riittävää näyttöä.

Aloite on kokonaisuudessaan tämän viestin lopussa.

Lisätiedot:

Pekka Aittakumpu
pekka.aittakumpu@eduskunta.fi

Bella Forsgrén
bella.forsgren@eduskunta.fi

Mari Holopainen
mari.holopainen@eduskunta.fi

Mira Nieminen
mira.nieminen@eduskunta.fi

Pia Sillanpää
pia.sillanpää@eduskunta.fi

– – –

Lakialoite
Laki rikoslain 8 luvun muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi rikoslain (297/2003) lukua 8 siten, että syyteoikeus ei vanhene, jos kyseessä on lapseen kohdistuva seksuaalirikos.

PERUSTELUT

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat yksi maailman vakavimmista rikosmuodoista, ja niiden uhriksi joutuu ihmisiä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Seksuaaliseen väkivaltaan ei välttämättä liity kehollista kosketusta, vaan se voi tapahtua myös verkossa ja voi olla myös esimerkiksi salakuvaamista, kuvien levittämistä tai kuvilla kiristämistä.

Pelastakaa lapset ry:n selvityksen mukaan 20 prosenttia 11–17-vuotiaista suomalaisista lapsista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, ja tytöistä sitä on kokenut joka kolmas. Lapsista, jotka olivat kokeneet aikuisen tekemää seksuaaliväkivaltaa verkossa, yli puolet (61 prosenttia) ei ollut kertonut kokemuksestaan kenellekään. Poliisin mukaan sen tietoon tuli 801 lapseen kohdistuvaa seksuaalista kajoamista vuonna 2023, kun vuonna 2025 tapauksia tuli tietoon jo 1 517.

Tutkimusten mukaan poliisin tietoon tulee vain osa seksuaalirikoksista, ja suuri osa näistä rikoksista jää ilmoittamatta. Seksuaalirikoksen uhri ei välttämättä kykene kertomaan tapahtuneesta heti sen tapahduttua. Seksuaalirikoksiin liittyykin erityispiirteitä, joiden vuoksi rikoksen ilmitulo ja siitä ilmoittaminen viranomaisille voivat viivästyä huomattavasti.

Lapsena seksuaalista väkivaltaa kokenut saattaa ymmärtää vasta aikuisena, mitä hänelle on tehty ja tunnistaa sen rikokseksi tai löytää turvallisen ympäristön, jossa uskaltaa puhua asiasta. Ilmoittamatta jättämiseen voi vaikuttaa myös tekijän läheinen suhde uhriin, riippuvuus tekijästä, pelko, häpeä tai uhrin huoli siitä, ettei häntä uskota. Traumaattisten kokemusten käsittely voi ylipäätään olla pitkä prosessi ja vaikuttaa siihen, milloin rikoksesta tekee rikosilmoituksen.

Jokaisen ihmisen perusoikeuksiin kuuluu fyysinen koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Mikäli näitä perusoikeuksia rikotaan, se saattaa vaikuttaa uhrin elämään kauaskantoisesti ja näkyä uhrin toimintakyvyssä, hyvinvoinnissa ja ihmissuhteissa vuosikymmeniä tapahtuneen jälkeen. Seksuaalirikoksesta kulunut aika ei muuta sitä, mitä rikoksen uhrille on tapahtunut, eikä se poista tarvetta selvittää rikosta ja arvioida mahdollisia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Rikoksen uhrin mahdollisuus saada oikeutta ei saisi olla riippuvainen siitä, kuinka nopeasti hän kykenee kertomaan kokemastaan. Tämän vuoksi lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeuden vanhentumista koskevaa sääntelyä tulee uudistaa siten, ettei syyteoikeus vanhene näiden rikosten osalta.

Vaikka vanhentumissäännöksillä on rikosoikeusjärjestelmässä perusteltu tehtävä, niiden soveltaminen seksuaalirikoksiin voi johtaa tilanteisiin, joissa rikoksen käsittely ja sen selvittäminen estyy vain ja ainoastaan ajan kulumisen vuoksi. Syyteoikeuden vanhentumattomuuden tavoitteena on varmistaa, että seksuaalirikosepäily voidaan saattaa viranomaisten tutkittavaksi ja tarvittaessa tuomioistuimen käsiteltäväksi myös pitkän ajan kuluttua rikoksesta. Vanhentumattomuus ei tarkoita, että rikoksesta epäilty tuomittaisiin automaattisesti tai että syyte voitaisiin nostaa ilman riittävää näyttöä. Jokainen asia on käsiteltävä tapauskohtaisesti, ja rikosprosessissa on turvattava sekä uhrin oikeudet että rikoksesta epäillyn oikeusturva. Tuomion tulee perustua asiassa esitettyyn luotettavaan näyttöön ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Uudistuksen tavoitteena olisi poistaa este rikosasian käsittelystä ja vahvistaa rikosten uhrien oikeusturvaa. Muutos vahvistaisi uhrin oikeussuojaa niissä tilanteissa, kun tapahtuneesta on kulunut vuosia tai vuosikymmeniä. Samalla osoittaisimme yhteiskunnallisella tasolla, että suhtaudumme seksuaalirikoksiin hyvin vakavasti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme rikoslain muuttamista siten, ettei lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeus vanhene.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

1. laki rikoslain 8. luvun 1 §: muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan rikoslain (39/1889) 8 luvun 1 §:n 5 momentti ja muutetaan 8 luvun 1 §:n 1 momentti seuraavasti:

8 luku
Vanhentumisesta
1 §
Syyteoikeuden vanhentuminen

Oikeus syyttää rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen vankeus, ei vanhennu. Syyteoikeus ei vanhennu myöskään, jos kysymyksessä on täytetty tappo tai lapseen kohdistuva seksuaalirikos.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivä tammikuuta 2028.

Helsingissä 4.11.2026

LISÄÄ
KIRJOITUKSIA