Tiedote 13.9.2021

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu sanoo, että eduskunnan on tärkeää käydä laaja keskustelu suomen kielen asemasta. Hän kerää kansanedustajien allekirjoituksia keskustelualoitteeseensa.

– Valtioneuvosto ja ministeriöt muuttavat sähköpostiosoitteitaan englanninkielisiksi. Helsingin pormestari ehdottaa pääkaupungin julistautuvan englanninkieliseksi. Nämä lähiaikojen avaukset ovat herättäneet huolta suomen kielen asemasta ja saaneet myös kritiikkiä muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoilta.

Aittakummun mukaan englannin kieli on käyttökelpoinen muun muassa kansainvälisissä yhteyksissä ja sen osaaminen on tärkeää. Silti sen varjolla ei pidä rapauttaa äidinkieltemme asemaa.

– Elämme aikaa, jossa englannin kielen asema kasvaa erityisesti suomen kielen aseman kustannuksella. Tämä heikentää suomen kielen käyttöä ja myös lisää eriarvoisuutta. Palvelujen tulee olla kielellisesti saavutettavissa niin verkossa kuin muuallakin.

Aittakumpu muistuttaa, että Suomen kansan ja valtion vaiheissa kielipolitiikalla on ollut valtava merkitys.

– Kansallisen heräämisen ja itsenäisyyden tavoittelemisen aikoina keskeisenä välineenä oli suomen kielen vaaliminen ja edistäminen. Suomi haluttiin niin hallinnon kuin tieteen ja taiteen kieleksi.

– Nyt kehitys on päinvastainen, kun esimerkiksi maamme yliopisto-opinnoissa englanti on paikoin kasvattanut asemaansa ainoana kielivaihtoehtona. Englannin kieli päätyy jopa valtioneuvoston ja ministeriöiden viestintään.

Keskustelualoite kokonaisuudessaan:

Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvosto ja ministeriöt muuttavat sähköpostiosoitteitaan englanninkielisiksi. Tämä tuore muutos on herättänyt keskustelua suomen kielen asemasta ja saanut myös kritiikkiä muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoilta.

Aikaisemmin oikeusasiamies on moittinut Liikenne- ja viestintäviraston käyttämää oheisnimeä ”Traficom” siitä, että julkista hallintotehtävää hoitavan yksityisen tahon nimeäminen pelkällä vieraalla kielellä ei ole hyvää hallintoa ja kielellisiä oikeuksia koskevan sääntelyn mukaista.

Myös valtioneuvoston sähköpostiosoitteiden muuttaminen englanninkielisiksi on ongelmallinen kielilain näkökulmasta, koska sen mukaan viranomaisen tulee tarjota palvelunsa kansalliskielillämme suomeksi ja ruotsiksi.

”Valtion viranomaiset toimivat ensisijaisesti oman maan kansalaisia ja omaa yhteiskuntaa varten”, toteaa Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamo lehtihaastattelussa.

Elämme aikaa, jossa englannin kielen asema kasvaa erityisesti suomen kielen aseman kustannuksella. Tämä heikentää suomen kielen käyttöä ja myös lisää eriarvoisuutta. Palvelujen tulee olla kielellisesti saavutettavissa niin verkossa kuin muuallakin.

Englannin kieli on käyttökelpoinen muun muassa kansainvälisissä yhteyksissä ja sen osaaminen on tärkeää. Silti sen varjolla ei pidä rapauttaa äidinkieltemme asemaa. Tällaisesta rapautumisesta on esimerkkinä vaikkapa erilaisten nimikkeiden käyttö englanninkielisinä, vaikka suomenkielinen nimike olisi selkeämpi ja ymmärrettävämpi.


Erityisesti julkista hallintotehtävää hoitavien viranomaisten tulisi käyttää viestinnässään kansalliskieliämme ja kantaa osaltaan myös vastuuta niiden asemasta.

Äidinkielen oppiminen ja omaksuminen varhaisimmasta lapsuudesta alkaen on ihmisen kasvulle ja kehitykselle tärkeää. Nykyisin lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa verkossa, jossa englannin kieltä käytetään paikoin hyvin vahvasti kansalliskieltemme tilalla. Samaan aikaan asiantuntijat ovat huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta, jolla on yhteys kaikkeen oppimiseen.

Opetushallitus toteaa julkaisussaan Oma kieli – oma mieli: ”Oma kieli, äidinkieli, on sydämen, tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.”

Suomen kansan ja valtion vaiheissa kielipolitiikalla on ollut valtava merkitys. Kansallisen heräämisen ja itsenäisyyden tavoittelemisen aikoina keskeisenä välineenä oli suomen kielen vaaliminen ja edistäminen. Suomi haluttiin niin hallinnon kuin tieteen ja taiteen kieleksi.

Nyt kehitys on päinvastainen, kun esimerkiksi maamme yliopisto-opinnoissa englanti on paikoin kasvattanut asemaansa ainoana kielivaihtoehtona. Englannin kieli päätyy jopa valtioneuvoston ja ministeriöiden viestintään.

Suomen kielen lautakunta kiinnitti tähän kiihtyneeseen kehitykseen huomiota jo vuonna 2018: ”Suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa mitätöidä kahden vuosisadan mittaisen määrätietoisen työn, jolla on luotu suomen kielelle asema yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä.”

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun suomen kielen asemasta.