SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmetteli Riikka Purran ja muiden perussuomalaisten myönteisiä kommentteja puheesta, jonka Yhdysvaltojen varapresidentti Vance piti Münchenissa.
Erilainenhan tuo puhe oli. Yllättäväkin.
Näen Vancen puheessa olennaisena sen, että hän toi esiin Euroopan arvorappion. Monen on vaikea tunnustaa, että on menty väärään suuntaan.
Euroopan unionissa on keskitytty fanaattiseen ilmastonmuutoksen torjuntaan pullonkorkkeineen ja navetanrakentamiskieltoineen, hallitsemattoman maahanmuuton edistämiseen ja monenlaiseen näennäisesti hyveellisten asioiden ajamiseen sellaisella vimmalla, että perusasiat ovat unohtuneet.
Tällä kaikella on luotu valtavasti lisää ongelmia. Kamalaa on, että tämän kehityksen kritisoijia on samaan aikaan haluttu vaientaa sananvapauden rajoituksilla, kuten epämääräisillä rasistileimoilla ja vihapuhelainsäädännöllä.
Nämä ilmiöt ovat tuttuja myös suomalaisesta politiikasta.
Vance oli huolissaan siitä, että Euroopassa on hyökätty sellaisia ihmisiä vastaan, jotka ovat pitäneet esillä perinteisen kristinuskon näkemyksiä.
”Demokraattista mandaattia ei voi voittaa sensuroimalla vastustajiaan tai laittamalla heitä vankilaan. Olipa kyseessä sitten oppositiojohtaja, nöyrä kristitty, joka rukoilee omassa kodissaan, tai toimittaja, joka yrittää raportoida uutisia”, Vance sanoi.
Meillä Suomessakin syytetään herkästi vihapuheesta, jos puolustaa vaikkapa perinteistä avioliittokäsitystä tai sanoo tieteen mukaisesti, että sukupuolia on kaksi. Lakivaliokunta alkaa ensi viikolla käsitellä eheytyshoitojen kieltoon tähtäävää kansalaisaloitetta, jolla halutaan taas hiljentää eri tavalla ajattelevia.
”Monien teistä tässä salissa elävän muistin aikana kylmä sota asetti demokratian puolustajat tyrannimaisia voimia vastaan tällä mantereella. Miettikää, mikä osapuoli tuossa taistelussa sensuroi toisinajattelijoita, sulki kirkkoja ja perui vaaleja. Olivatko he hyviä ihmisiä?”, Vance sanoi.
Vance myönsi, että ongelmia on ollut myös Yhdysvalloissa, ja toi esiin sen, että vaaleissa valituilla poliitikoilla on merkitystä. Suunnanmuutos on mahdollinen.
Jos Eurooppa haluaa olla uskottava voima ja luoda hyvinvointia kansalaisilleen, suunnan pitää muuttua. Tosiasioiden tunnustaminen voi tehdä kipeää.
On hyvä, että joku, jonka ääntä kuullaan, nostaa näitä asioita esiin. Oliko ajoitus oikea? Ainakin puhe kuultiin, mutta johtaako se muutokseen?
Keskustelun pitäisi olla sellaista, että se vahvistaa Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyötä. Olemme Atlantin molemmin puolin rakentaneet hyvinvointia, demokratiaa ja sivistystä samasta, Raamatusta nousevasta arvopohjasta käsin. Siltä pohjalta voivat löytyä myös ratkaisut sovinnon ja rauhan rakentamiseen.
Muutosta tarvitaan myös Suomessa. Äänestäjällä on mahdollisuus vaikuttaa tulevissa kunta- ja aluevaaleissa. Valtuustoihin tarvitaan päättäjiä, jotka eivät ummista silmiään tosiasioilta ja joilla on rohkeutta ajaa muutosta.
Meille suomalaisille on tässäkin ajassa olennaista myös se, että Suomi on pitänyt oman maanpuolustuksensa kunnossa. Tämä on osoittanut erittäin viisaaksi ratkaisuksi, jota muualla nyt ihaillaan.
Vahva maanpuolustus ja maanpuolustustahto ovat rauhan takeita. Me olemme varautuneita, ja teemme töitä rauhan eteen.
Valtion vaikea taloustilanne korostaa sitä, että on yhä tärkeämpää keskittyä perusasioihin ja lopettaa rahan ja voimavarojen laittaminen toisarvoisiin tai jopa haitallisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Tämän vaatiminen ei ole ajatusrikos tai vihapuhetta, vaan isänmaanrakkautta.
