Mielipidekirjoitus Kalevassa 24.6.2025

Koronan iskiessä kauppojen hyllyt tyhjenivät hetkeksi lihasta ja vessapaperista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti sähkön ja polttoaineiden hinnat korkealle.

Viime vuosien tapahtumien luulisi tuoneen tervejärkisyyttä keskusteluihin varautumisesta ja maanpuolustuksesta. Me suomalaiset haluamme tehdä hyvää, mutta jokaiselle olettaisi olevan selviö, että Suomi ei voi pelastaa maapallon ilmastoa, vaikka lopettaisimme maatalouden ja kotiemme lämmittämisen ”kunnianhimoisten” ilmastotoimien nimissä.

Suomen ei myöskään pidä laittaa ulkomailta tänne haluavien oikeuksia omien kansalaistensa oikeuksien edelle ja pitää tällä perusteella rajoja holtittomasti auki.

Suomen tulee pitää rajat turvallisina sekä huolehtia kotimaisen energian ja ruoan saatavuudesta. Jostain syystä vihervasemmistosta koetetaan edelleen hankaloittaa näistä huolehtimista. Kun äänestimme rajojemme turvaksi laaditusta rajalaista, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat vastustivat sitä yksimielisesti. Edes SDP ei saanut rivejään suoraksi, vaan kuusi heidän kansanedustajaansa äänesti vastaan.

Kun hallitus toi eduskuntaan esityksen Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi eli jalkaväkimiinojen käyttöön ottamisesta, vihervasemmalta vastustettiin sitä. Vihreät nuoret totesivat kampanjassaan, että ”miinat eivät erota marjanpoimijaa sotilaasta”, ja yli puolet heidän kansanedustajistaan äänesti esitystä vastaan.

Osa SDP:n kansanedustajista vaati ryhmältään oikeutta äänestää esitystä vastaan, mutta lupaa ei myönnetty.

Voisi olettaa, että jokaiselle kansanedustajalle on selvää, että Suomessa miinoja on käytetty ja käytetään vastuullisesti. Niitä käytetään vain sota-aikana ja vain alueilla, joista siviilit on evakuoitu. Sotatoimialueella ei marjoja poimita. Jokainen miina kerätään pois, kun niille ei enää ole tarvetta.

Jalkaväkimiinat otetaan takaisin sen takia, ettei niitä tarvitsisi käyttää. Miinat kun ovat edullinen ennalta estävä pelote erityisesti Suomen olosuhteissa. Suomella on EU- ja Nato-maista pisin maaraja Venäjän kanssa.

Kotimaisen maatalouden tai energian puolustuspuheita ei vihervasemmistosta kuulu. Päinvastoin vihreät vaativat erillistä maksua peltojen raivaamisesta ja korkeampaa verotusta eläinperäiselle ruoalle. Asiat laitetaan täysin sekaisin, ja vasemmistoliiton Li Andersson sanoi äskettäin Kultarannassa, että ”ilmastosatsaukset pitäisi lukea puolustusmenoihin.”

Nyt on viimeisiä hetkiä pelastaa suomalainen maatalous ja palauttaa kotimainen uusiutuva turve vahvasti mukaan energiantuotantoon. Tämä hallitus onkin vähentänyt ilmastotoimia, joista ei ole ollut muuta iloa kuin korkeintaan päättäjien omahyväinen tyytyväisyys ”maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta”.

Huolehdittaisiinko Suomen turvallisuudesta, jos vihervasemmisto olisi vallassa? Vai menisikö ”kunnianhimoinen ilmastopolitiikka” ja muiden maiden kansalaisten oikeuksien puolustaminen huoltovarmuuden ja jopa rajaturvallisuuden edelle?

Pekka Aittakumpu

kansanedustaja (ps.), Oulu