Kolumni, Rantalakeus, Iijokiseutu ja Koillissanomat 3.7.2019
Minulla on lapsuudestani joitakin valtakunnan politiikkaan liittyviä muistoja. Vuoden 1994 presidentinvaalien alla isäni otti minut mukaansa Paavo Väyrysen puhetilaisuuteen. Ehdokkaan puheen sisältöä en enää muista, mutta mieleeni on jäänyt tunnelma Kuusamon liikuntahallista, jossa oli runsaasti kuulijoita. Politiikka kiinnostaa ja kerää ihmisiä yhteen.
Keskustalla on edessään tärkeä kokous tulevan syyskuun 7. päivä, kun puolue kokoontuu ylimääräiseen puoluekokoukseen valitsemaan itselleen uuden puheenjohtajan.
Toivon, että puheenjohtajakilpa antaa puolueellemme mahdollisuuden monipuoliseen keskusteluun Keskustan linjasta ja isänmaamme tulevaisuudesta.
Yksi varma keskustelunaihe puheenjohtajien ehdokastenteissä on aluepolitiikka. Keskusta eroaa muista puolueista muun muassa vahvan alueellisen näkökulmansa takia. Puolueellemme on erityisen tärkeää edistää elämisen, asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia koko maassa.
Keskustan kynnyskysymyksenä Rinteen hallitukseen osallistumiselle olikin, että kaikkien päätösten tulee tukea alueiden elinvoimaa ja voimavaroja sekä koko Suomen yhteyksiä ja hyvinvointia.
Keskusta sai kaikki kynnyskysymyksensä vahvasti mukaan uuden hallituksen ohjelmaan. Tämän vuoksi Rinteen hallituksen ohjelmaa onkin kutsuttu ”Maakuntien hallitusohjelmaksi” tai ”Koko suomen elinvoiman ohjelmaksi”.
Hallitus on sitoutunut turvaamaan elämisen edellytykset koko maassa. Teitä, ratoja ja muita väyliä kunnostetaan ja rakennetaan tulevina vuosina kautta Suomen. Kotimaisen ruoantuotannon kannattavuutta parannetaan, ja metsien kestävä käyttö on mahdollista maakunnissa myös tulevaisuudessa.
Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu on turhaa eikä sitä tarvita. Elinvoimainen maaseutu hyödyttää kaupunkeja ja päinvastoin. Uuden hallituksen toiminta nojaakin voimakkaasti siihen, että eri alueiden ja kaupunkien vahvuudet saadaan entistä paremmin käyttöön. Vahvuudet voivat olla esimerkiksi teollisuutta, biotaloutta, matkailua tai kotimaista lähiruokaa.
Ennen istuntotauolle jäämistään eduskunta hyväksyi viime perjantaina lisätalousarvion. Myös siinä on näkyvillä vahva aluepoliittinen ulottuvuus, kun liikkeelle laitetaan useita tärkeitä liikennehankkeita eri puolilla maata.
Lisätalousarviossa painopiste oli raidehankkeissa. Muun muassa Oulun ratapihan korjaukseen sekä Ylivieska-Iisalmi -radan sähköistämiseen myönnettiin rahaa.
Myös Oulun syväsataman loppuun rakentaminen palvelee koko Pohjois-Suomea.
Ensi vuoden talousarviossa on tärkeää saada rahaa myös maanteille hallitusohjelman linjausten mukaisesti.
On varsin perusteltua sanoa, että Rinteen hallitus tukee kasvun ja työllistymisen edellytyksiä koko maassa. Samalla hallitus on sitoutunut moniin tärkeisiin päätöksiin, joilla parannetaan muun muassa lapsiperheiden, opiskelijoiden, vammaisten ja eläkeläisten tulevaisuudennäkymiä.
En ihmettele, että kansalaisjärjestöt kautta linjan ovat kiitelleet uuden hallituksen ohjelmaa.



