Suomenmaan blogi 11.8.2019

Yhä use­am­pi suo­ma­lai­nen kan­taa il­mas­ton­muu­tok­sen vuok­si pai­nei­ta, joi­ta hei­dän ei kuu­lui­si kan­taa. Ky­se­lyi­den mu­kaan il­mas­ton­muu­tos ah­dis­taa eri­tyi­ses­ti nuo­ria.

Suo­men Mie­len­ter­veys ry jul­kai­si hei­nä­kuus­sa en­sim­mäi­sen laa­jem­man suo­men­kie­li­sen il­mas­to­ah­dis­tus­ta kä­sit­te­le­vän ra­por­tin. Se jäi kui­ten­kin hy­vin vä­häi­sel­le huo­mi­ol­le, ja pu­heis­sa on edel­leen kä­si­tel­ty etu­pääs­sä sitä, saa­ko li­haa syö­dä ja pui­ta kaa­taa.

Mie­len­ter­veys ry:n ra­port­ti ker­too esi­mer­kik­si lu­ki­o­lai­ses­ta, jota il­mas­ton­muu­tos ah­dis­taa niin sy­väs­ti, et­tä hän on saa­nut mie­li­a­la­lääk­kei­tä oi­rei­den hoi­toon.

Kun taloustutkimus vii­me tal­ve­na ky­syi suo­ma­lai­sil­ta il­mas­ton­muu­tok­ses­ta, vas­taa­jis­ta 17 pro­sent­tia ker­toi po­te­van­sa il­mas­to­ah­dis­tus­ta. Sa­mal­la sel­vi­si, et­tä 16 pro­sent­tia oli jopa jät­tä­nyt lap­set hank­ki­mat­ta il­mas­ton­muu­tos­ta tor­ju­ak­seen.

Vii­me vuon­na Suo­meen syn­tyi vain 47 577 las­ta, mikä on vä­hem­män kuin kos­kaan 150 vuo­den ai­ka­na. Mitä tämä ker­too nuor­ten suo­ma­lais­ten ti­lan­tees­ta?

Maam­me po­lii­ti­koil­la, me­di­al­la ja muil­la vai­kut­ta­jil­la on nyt py­säh­ty­mi­sen ja pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka. Tar­koi­tus on ol­lut hyvä, mut­ta yleis­ty­nyt il­mas­to­ah­dis­tus ker­too sii­tä, et­tä maam­me po­lii­ti­kot ja me­dia ovat epä­on­nis­tu­neet il­mas­ton­muu­tos­pu­heis­saan.

Nyt tarvitaan pe­lon liet­so­mi­sen si­jaan to­del­li­sia, vai­kut­ta­via rat­kai­su­ja. Läh­tö­koh­ta­na on, et­tä suo­ma­lai­set ovat ai­na elä­neet luon­nos­sa ja luon­nos­ta. Met­sä, maa ja ve­sis­töt ovat an­ta­neet elan­non ja mah­dol­lis­ta­neet elä­mi­sen poh­jo­las­sa.

Suo­ma­lai­sil­la on ol­lut ter­ve luon­to­suh­de, jo­hon on kuu­lu­nut aja­tus luo­ma­kun­nan vil­je­le­mi­ses­tä ja var­je­le­mi­ses­ta. Luon­to on ol­lut kump­pa­ni, ei riis­ton koh­de.

Huo­leh­ti­mi­nen luon­nos­ta on ai­na ajan­koh­tais­ta, kos­ka ih­mi­nen väis­tä­mät­tä vai­kut­taa ym­pä­ris­töön­sä. Vii­me vuo­si­na jul­ki­sen il­mas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lun sävy on kui­ten­kin ol­lut lii­an usein kan­sa­lai­sia syyl­lis­tä­vä, mus­ta­val­koi­nen ja täy­sin epä­re­a­lis­ti­nen.

Suomen mielenterveys ry:n ra­port­ti to­te­aa, et­tä jat­ku­vaa kes­kus­te­lua on käy­tä­vä sii­tä, mil­lais­ta il­mas­to­vies­tin­nän tu­li­si tar­kal­leen ol­la ja kei­den kaik­kien sitä tu­li­si har­joit­taa. Tätä kes­kus­te­lua maas­sam­me ei kui­ten­kaan ole käy­ty juu­ri lain­kaan.

Vas­tuul­li­nen puhe ei liet­so pel­koa, pa­niik­kia ja ah­dis­tus­ta, vaan roh­kai­see et­si­mään rat­kai­su­ja ja an­taa toi­von nä­kö­a­lo­ja. Täl­lä het­kel­lä il­mas­ton­muu­tok­sel­la teh­dään kui­ten­kin run­saas­ti po­li­tiik­kaa, joka ei pe­rus­tu fak­toi­hin vaan ah­dis­tus­ta liet­so­viin mie­li­ku­viin.

Kuu­lem­me ja lu­em­me esi­mer­kik­si väit­tei­tä ”Hak­kui­ta pi­tää ra­joit­taa” ja ”Li­han­syön­tiä pi­tää vä­hen­tää” il­man fak­toi­hin poh­jau­tu­via pe­rus­te­lu­ja.

On pe­rus­tee­ton­ta väit­tää, et­tä maa­pal­lo oli­si lop­pu­mas­sa tai kuo­le­mas­sa il­mas­ton­muu­tok­sen ta­kia. On ai­van yh­tä vas­tuu­ton­ta syyl­lis­tää esi­mer­kik­si li­han syö­jiä ja au­toi­li­joi­ta.

Vaik­ka jo­kai­nen suo­ma­lai­nen lu­ki­o­lai­nen jät­täi­si li­han syön­nin ja au­toi­lun, se ei rat­kai­si­si maa­il­man ym­pä­ris­tön tu­le­vai­suut­ta mi­hin­kään suun­taan.

Mus­ta­val­koi­nen fa­naat­ti­suus ja ide­o­lo­gi­nen ää­ri­a­jat­te­lu ovat ai­heut­ta­neet enem­män hait­taa kuin hyö­tyä myös il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa. Ti­lan­tees­sam­me on myös syy­tä ky­syä, hyö­dyt­tää­kö täl­lai­nen pe­lon il­ma­pii­rin liet­so­mi­nen jo­ta­ku­ta ja jos hyö­dyt­tää, niin ketä ja mi­ten.

Vastuullisena ja tie­dos­ta­va­na puo­lu­ee­na kes­kus­ta ei ole läh­te­nyt il­mas­to­po­pu­lis­miin – ei­kä sen pidä läh­te­ä­kään – vaan esit­tää ym­pä­ris­tön suo­je­luun pun­nit­tu­ja ja pe­rus­tel­tu­ja rat­kai­su­ja. On suo­ma­lais­ten on­ni, et­tä kes­kus­ta on hal­li­tuk­ses­sa lin­jaa­mas­sa maam­me il­mas­to­po­li­tiik­kaa.

Kes­kus­tan mi­nis­te­rit ovat mo­neen ot­tee­seen to­den­neet, et­tä il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa maa- ja met­sä­ta­lous ovat osa rat­kai­sua ei­vät­kä on­gel­ma. Mei­dän on en­ti­ses­tään vah­vis­tet­ta­va met­siem­me kes­tä­vää käyt­töä ja nur­meen pe­rus­tu­vaa ko­ti­mais­ta mai­don ja li­han tuo­tan­toa. Näin hak­kui­ta voi­daan jopa li­sä­tä, ei­kä li­han syön­tiä tar­vit­se vä­hen­tää.

Kes­kus­ta on esit­tä­nyt il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan mo­nia kes­tä­viä rat­kai­su­ja, esi­mer­kik­si bi­o­kaa­sun ja ko­ti­mai­sen ruu­an käy­tön li­sää­mis­tä sekä pui­den is­tut­ta­mis­ta. Pit­kään nämä ter­ve­jär­ki­set eh­do­tuk­set kai­kui­vat kuu­roil­le kor­vil­le.

Suomella voi ol­la mer­kit­tä­vä roo­li luon­to­ys­tä­väl­li­sem­män maa­il­man luo­mi­ses­sa, mut­ta sii­hen on ai­noa to­del­la vai­kut­ta­va rat­kai­su se, et­tä suu­ret te­ol­li­suus­maat saa­daan mu­kaan.

Voi käy­dä jopa niin, et­tä teem­me luon­nol­le enem­män va­hin­koa kuin hyö­tyä, jos lo­pe­tam­me maas­tam­me te­ol­li­suu­den ja siir­räm­me si­ten tuo­tan­non sel­lai­siin mai­hin, jois­sa pääs­töt ovat maam­me ener­gi­a­te­hok­kai­ta teh­tai­ta suu­rem­mat.

Suo­mi voi ol­la myös mer­kit­tä­vä puh­taan tek­no­lo­gi­an ke­hit­tä­jä ja vie­jä. On myös tot­ta, et­tä met­säm­me tar­jo­a­vat uu­siu­tu­vaa ener­gi­aa huo­mat­ta­vas­ti run­saam­min kuin mitä sitä nyt hyö­dyn­ne­tään. Esi­mer­kik­si mo­nien öl­jy­poh­jais­ten tuot­tei­den ja be­to­ni­ra­ken­ta­mi­sen raa­ka-ai­neet voi­daan kor­va­ta puul­la.

Kes­kus­tal­la on aat­tee­na ja puo­lu­ee­na pit­kät, van­kat ja sy­vät vih­re­ät juu­ret, ja puo­lu­eel­la on val­ta­van syvä osaa­mi­nen suo­ma­lai­ses­ta maa- ja met­sä­ta­lou­des­ta. Sik­si sitä kan­nat­taa kuun­nel­la.

Läh­teet:

Panu Pih­ka­la, Il­mas­to­ah­dis­tus ja sen kans­sa elä­mi­nen, Suo­men mie­len­ter­veys ry.

Tut­ki­mus suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­ses­ta säh­kö- ja ener­gia-alaan, eri­tyi­ses­ti il­mas­to­nä­kö­kul­man kaut­ta. Ta­lous­tut­ki­mus Oy 12.3.2019