Mielipidekirjoitus Iijokiseudussa ja Rantalakeudessa 18.5.2022

Kuluva eduskuntakausi on ollut vaiheikas ja erikoinen. Korona asetti kansanedustajat monien uusien päätösten eteen, joilla pyrittiin suojelemaan henkeä ja terveyttä.

Nyt Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan on saanut Suomen ja Ruotsin hakemaan turvaa puolustusliitto Natosta.

Edellä mainittujen ratkaisujen ohella eduskunta käsittelee myös muita asioita. Parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkastelee Oma tahto -kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on vapaampi abortti.

Abortista ei kovin paljon puhuta, vaikka se koskettaa tuhansia ihmisiä. Maassamme noin 9 000 lasta vuodessa menettää elämänsä abortin seurauksena. Valtaosa aborteista tehdään sosiaalisin perustein.

On ristiriitaista, että sosiaalisiin haasteisiin tarjotaan ratkaisuna ihmiselämän päättämistä. Elämä saattaa asettaa ihmisen kipeiden kysymysten eteen, mutta elämän päättäminen ei voi olla ratkaisu hankaliin tilanteisiin. Eikö näille lapsille löytyisi esimerkiksi adoption kautta syliä maassa, jossa niin moni on lapseton vastoin toiveitaan?

Ristiriitaista on myös, että vammaiseksi tai sairaaksi epäilty lapsi on eri asemassa kuin muut. Heille abortti voidaan tehdä vielä viikolle 24 asti. Tätä nuorempia keskosia pelastetaan elämään, mutta vammaiseksi tai sairaaksi epäillyn lapsen elämän voi päättää.

Yle kertoi verkkosivuillaan (14.5.2022) Mirasta, jonka kohdussa kasvavalla lapsella epäiltiin Downin oireyhtymää. Mira on nyt tyytyväinen, että päätti vastoin joidenkin neuvoja pitää lapsensa. Hän sanoo: ”Maailma olisi meille kaikille parempi paikka, jos oppisimme hyväksymään erilaisuutta ja huomaamaan, millainen rikkaus se on.”

Äitinsä kohdussa elävän lapsen kannalta abortti on surullista ja epäoikeudenmukaista. Ehkä senkin vuoksi aiheesta yhteiskunnassamme usein vaietaan. Saatetaan jopa syyllistää niitä, jotka ottavat lapsen oikeudet esille.

Jotkut abortin kannattajat sanovat, että miehet eivät saisi edes puhua aiheesta, koska asia ei koske miehiä. Silti myös miehillä on paitsi oikeus myös velvollisuus puhua abortista ja pyrkiä vähentämään niitä.

Molemmilla sukupuolilla on vastuu niin poikien kuin tyttöjen oikeuksien toteutumisesta. Puolet abortoiduista lapsista on poikia. Kyse on mitä syvimmin myös miessukupuolea koskettavasta asiasta.

Abortin vapauttaminen kansalaisaloitteen ehdottamalla tavalla tarkoittaisi, että abortista mahdollisesti puhuttaisiin nykyistäkin vähemmän. Aborttiin riittäisi pelkkä naisen pyyntö, eikä siihen enää tarvittaisi kahden lääkärin lausuntoa.

Tämä olisi huono suunta niin naisten kuin lasten kannalta. Lapsen oikeuksien toteutumiseksi elämän ihmeen äärelle on aina syytä pysähtyä. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus toteaa, että lapselle kuuluu lain suoja ennen ja jälkeen syntymän. Oikeus elämään on ihmisoikeuksista suurin ja perustavin.

Moni nainen kertoo myöhemmin katuneensa aborttia ja kokeneensa, ettei ole saanut raskausaikanaan riittävästi tietoa ja tukea. Naisten oikeuksien vahvistamiseksi tiedon ja tuen saamista tulee vahvistaa. On tärkeää, että aborttia harkitseva saa tilanteeseensa riittävän tuen ja tietoa eri vaihtoehdoista.

Pitää huomata myös, että lapsella on aina isä. On syytä painottaa sekä isien oikeuksia että velvollisuuksia lastaan kohtaan. Abortin vapauttamisen sijaan maassamme tulee parantaa raskaana olevien sekä vanhemmuuden ja lapsiperheiden tukea.

Pekka Aittakumpu

Kansanedustaja, kesk.