Mielipidekirjoitus Kalevassa 13.6.2022

LAPSILISÄN ARVO ON ROMAHTANUT

Lapsilisä tuli lakiin vuonna 1948. Nousevat hinnat aiheuttivat tuolloin ongelmia lapsiperheissä. Suomessa ymmärrettiin lasten ja lapsiperheiden konkreettisen tuen merkitys, vaikka maksoimme raskaita sotakorvauksia.

Jokainen lapsi on arvokas ja oikeutettu hyvään huolenpitoon. Nykyään yhteiskunnassamme on valitettavan laajasti unohdettu, että lapsi on myös kansantaloudellisesti kannattava investointi.

Jos lapsen kasvatukseen ja koulutukseen sijoitetaan 0,25 miljoonaa euroa, lapsi puolestaan vartuttuaan tuottaa 35 työvuoden aikana 5,2 miljoonaa euroa bruttokansantuotteena ja verotuloina. Kannattavuus nousee perheen lapsiluvun kasvaessa.

Taloudellisesti niukoissa oloissa elävät lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä ja jäädä opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle. Erilaisilla toimilla kannattaa luoda lapsi- ja perheystävällistä Suomea. Syntyvyyden nousu helpottaisi muun muassa eläkejärjestelmämme rahoitusta.

Tärkeimmät toimet lapsimyönteisyyden vahvistamiseksi on kitkeä lapsiperheköyhyyttä ja järjestää konkreettista kotiapua koko maassa perheiden tueksi.

Käsittelemme parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakimuutosta, jossa korostetaan lapsiperheen oikeutta kotipalveluun. Hyvinvointialueet saavat selkeämmän pohjan tarjota kotipalvelua matalalla kynnyksellä perheiden tarpeisiin. Kotipalvelun saatavuuden parantaminen kirjattiin hallitusohjelmaan.

Lapsilisän kohdalta jätin vastikään lakialoitteen, jossa esitetään, että lapsilisä sidottaisiin kansaneläkeindeksiin. Lapsilisä on ainoa toistuvaluontoinen sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu indeksiin. Tämän vuoksi siihen ei tehdä indeksitarkistuksia eikä ensi elokuussa toteutettava sosiaaliturvan ylimääräinen indeksikorotus koske sitä.

Hallitusneuvotteluissa saimme keskustan tavoitteesta sovittua korotukset yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiin sekä opintorahan huoltajakorotukseen.

Vuoteen 1993 asti kunnallisverotuksessa myönnettiin lapsivähennys ja valtionverotuksessa lapsenhoitovähennys. Nämä vähennykset poistettiin vuoden 1994 alusta. Vastikkeeksi korotettiin verovapaita lapsilisiä.

Lapsilisien arvo on kuitenkin vuosikymmenten aikana romahtanut dramaattisesti. Arvo on laskenut 34,2-42,4 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2022.

Päästäksemme vuoden 1994 tasoon esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään tulisi tehdä 50 euron korotus. Viisilapsisen perheen lapsilisiä tulisi korottaa noin 400 euroa.

On hämmästyttävää, että suomalaisen lapsi- ja perhepolitiikan menestystarinan on annettu tällä tavalla rapautua. Lapsiystävällisemmän Suomen rakentamiseksi on perusteltua sitoa lapsilisä pysyvästi indeksiin.

Viimeistään seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee kirjata myös selkeä suunnitelma lapsilisän ostovoiman korjaamiseksi kohti vuoden 1994 tasoa. Tämä tarkoittaa, että lapsilisään tulee tehdä merkittäviä korotuksia. Se kannattaa.

Pekka Aittakumpu

kansanedustaja (kesk.)