Mielipidekirjoitus Kalevassa 10.8.2022

Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko esittää, että lapsilisiin tehdään tämän vuoden puolella ylimääräinen kertakorotus.

Keskustelu Saarikon esityksestä antaa ennennäkemättömän avointa tietoa asiaa kommentoivien arvomaailmasta. Surullisen kuvaavaa maamme tilanteelle on, että lapsilisän korotusta joutuu puolustamaan. Tämä kertoo siitä, miten vähän lasta ja lapsiperhettä maassamme arvostetaan. Päättäjien tulee konkreettisilla toimilla edistää lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa. 

Keskustassa ajatellaankin, että lapsilisän ostovoimasta huolehtiminen on poliitikkojen tärkeä tehtävä. Lapsilisä on ainoa toistuvaluontoinen sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. Sen vuoksi elokuussa tehty ylimääräinen indeksikorotus, esimerkiksi  takuueläkkeeseen, kansaneläkkeeseen ja opintorahaan, ei koskenut lapsilisää.

Saarikon esityksessä hyvää on myös, että kertakorotus ei vaikuttaisi toimeentulotukeen. On tärkeää, että kaikkein pienituloisimmat huomioidaan tällä tavalla.

Jotkut ovat väittäneet esitystä lapsilisän korottamisesta vaalitempuksi. Moni näyttääkin unohtaneen, että heti vuoden 2019 vaalien jälkeen keskustan vaatimuksesta hallitusneuvotteluissa sovittiin korotukset yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiin sekä opintotuen huoltajakorotukseen. Keskusta on kantanut alati huolta lapsilisän ja lapsiperheiden tilanteesta.

On kylmä tosiasia, että suomalaiset poliitikot ovat toimillaan romahduttaneet lapsilisän arvon, joka on vuodesta 1994 pudonnut 34,2–42,4 prosenttia. Näin karmealla tavalla on kohdeltu suomalaisen lapsi- ja perhepolitiikan menestystarinaa.

Nyt myös lapsiperheet ovat entistä ahtaammalla elinkustannusten nousun vuoksi. Hintojen nousu vaikeuttaa erityisesti pienituloisten ja lapsiperheiden elämää, sillä lapsiperheissä merkittävä osuus tuloista kuluu ruokaan sekä asumiseen ja energiaan.

Tilastokeskus kertoi heinäkuussa, että syntyvyys oli tammi-kesäkuussa alhaisimmillaan vuodesta 1900 alkaneen mittaushistorian aikana, 22 180 lasta. Lapsia syntyi 2 453 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.

Nyt onkin äärimmäisen tärkeää, että hallitus jatkaa myönteistä perhepolitiikkaa ja tekee perheellistymistä ja lapsiperheitä tukevia päätöksiä. Myös huolestuttavasti yleistynyttä lasten ja nuorten pahoinvointia tulee ennaltaehkäistä tukemalla koteja ja vanhemmuutta, koska perhe on lasten hyvinvoinnin perusta.

Perheitä ja perheellistymistä tukevia päätöksiä tällä hallituskaudella ovat olleet muun muassa lapsilisien ja opintorahan huoltajakorotuksen nosto, alaikäisten poliklinikkamaksujen poisto, perheiden valinnanvapautta lisäävä perhevapaauudistus, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuus.

Suomen lasten kannalta olisi oikeudenmukaista korottaa lapsilisiä pysyvästi ja sitoa se indeksiin. Saarikon esitys lapsilisän kertakorotuksesta on hyvä ja kiitettävä alku.

Pekka Aittakumpu

Kansanedustaja, (kesk.)