Mielipidekirjoitus Koillissanomissa ja Kuusamon seutu -lehdessä 10.8.2022
Viime päivinä julkisuudessa esille noussut alueellinen opintolainahyvitys ei ole uusi juttu. Se on ollut keskustan tavoite pitkään. Asiasta teetettiin tällä kaudella erillinen selvitys, joka puolsi kokeilua asiasta.
Silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen oli oikeassa puhuessaan asiasta syksyllä 2021: ”Tämä hallitus on suhtautunut aluepolitiikkaan myönteisemmin kuin moni aiempi hallitus.”
Tarvitsemme koko maan voimavarat käyttöön. Alueellinen hyvitys kannattaa toteuttaa niin, että huomioidaan, minkä alan osaajia missäkin erityisesti tarvitaan.
Selvitys esitti kokeilua, jossa opintolainahyvitystä kokeiltaisiin 25:ssä eri kunnassa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ehdotettuun kokeilualueeseen sisältyvät muun muassa Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi. Perusteena on erityisesti juuri se, että näillä alueilla osaavan työvoiman saanti on hankalaa.
Kokoomusnuorten mielestä keskustan ajama alueellinen opintolainahyvitys on ”härskiä siltarumpupolitiikkaa”. Keskustan linja kuitenkin on, että jokaisesta suomalaisesta ja koko Suomesta tulee pitää huolta.
Osaavan työvoiman saantia pitää helpottaa myös muualla kuin suurissa kaupungeissa. Tällä hetkellä opintolainahyvityksen saajista suurin osa asuu isoissa kaupungeissa.
Alueellinen opintolainahyvitys nousi nyt esille, koska keskustan tavoite etenee. Valtiovarainministeri Annika Saarikon viime viikolla esittelemässä vuoden 2023 talousarvioehdotuksessa varaudutaan käynnistämään alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu.
Asiasta teetetty selvitys kertoi, että opiskelijoiden mielestä alueellinen opintolainahyvitys kannustaisi muuttamaan harvaan asutuille alueille.
Samanlainen malli on jo käytössä Norjassa, jossa valtio maksaa osan opintolainasta, kun korkeakoulusta valmistunut muuttaa tietyille seuduille. Siellä hyvitys on auttanut osaavan työvoiman saamisessa.
Selvityksessä ei noussut esiin lainsäädännöllisiä esteitä, jotka estäisivät kokeilemasta alueellista opintolainahyvitystä Suomessa. On hyvä, että asiaa lähdetään nyt kokeilemaan.
Suomen vahvuus on ollut, että meillä on ymmärretty aluepolitiikan merkitys. Korona-aika ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa ovat entisestään vahvistaneet näkyä, että on tärkeää pitää huolta asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko maassa. Vahvuutemme on, että meillä asutaan väljemmin ja että yrityselämä, maatalous ja teollisuus on hajautettu eri puolille maata.
Viime vuosina on nähty uudenlaisia merkkejä suunnan kääntymisestä. Niin Kuusamo kuin monet muut paikkakunnat ovat saaneet jopa muuttovoittoa ensimmäisen kerran vuosikymmeniin.
Moni suomalainen kaipaa luontoa sekä väljempää ja maaseutumaisempaa asumista. Tähänkin tarpeeseen kannattaa vastata sopivalla aluepolitiikalla.
Pekka Aittakumpu
kansanedustaja (kesk.)
