Kolumni Rantapohja-lehdessä 3.8.2023

Loppukesästä alkava metsästyskausi merkitsee toisille odotuksen täyttymistä; toiset eivät asiaa juuri huomaa. Metsästys on Suomessa silti varsin suosittua, sillä maassamme on noin 300 000 metsästäjää.

Vaikka metsästäminen ei omassa elämässä olisi läsnä, se kuitenkin vaikuttaa jollain tavalla meihin jokaiseen. Metsästäjät tekevät tärkeää työtä pitämällä eläinten kannat sopivan kokoisina ja hoitamalla riistanhoitotyössä eläinten elinympäristöjä.

Esimerkiksi suurriistavirka-apu pohjautuu vahvasti metsästäjien vapaaehtoisuuteen ja on erittäin arvokasta yhteiskunnalle. Tavallisimpia tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.

Tänäkin kesänä on kuulunut ikäviä uutisia susien tekemistä tuhoista. Liian suureksi päässyt susikanta vaarantaa maaseudun elinkeinoja ja on uhka myös ihmiselle. Susiongelma on todellinen myös eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Siikalatvalla lapsille jopa jaettiin jokin aika sitten koulumatkalle kilikelloja susien pelästyttämiseksi. Rantapohjan alueella sudet paikoin uhkaavat koirien kanssa tehtävää metsästystä.

Joidenkin nykyihmisten erkaantumista luonnosta osoittaa se, että kotieläimille ja ihmisille vaarallisia petoja ei heidän mielestään pitäisi hävittää. Susikanta ja muut petokannat tulee kuitenkin pitää oikean kokoisina niin, ettei niistä muodostu vaaraa ihmiselle ja elinkeinoille. Susi kuuluu erämaahan, ei ihmisten pihoille, eläinten laidunmaille tai lasten koulumatkojen varsille.

Viime vuosina petojen kannanhoidollinen metsästys on liian usein jumittunut hallinto-oikeuksiin. Valitusprosessiin tulee saada järkeä ja kohtuullisuutta, jotta tärkeä kannanhoito ei jää toteutumatta perusteettomien valitusten takia.

Viime eduskuntakaudella keskustalaisen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmarin johdolla saatiin aikaan tärkeä metsästyslain muutos. Se helpottaa suden kannanhoidollisen metsästyksen toteuttamista. Nyt uuden hallituksen tulisi viipymättä ryhtyä toimeen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi.

Metsästyksestä puhuttaessa on huomattava, että metsässä ja luonnossa liikkuminen on tutkitusti hyvinvoinnin lähde. Keskustan eräpoliittisessa ohjelmassa todetaan, että se ehkäisee myös monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Nuoria kannattaa ohjata kestävien ja hyvien harrastusten pariin.

Keskustan linja on, että suomalainen eränkäyntikulttuuri on säilytettävä edelleen elinvoimaisena. Jokaisella suomalaisella tulee olla nyt ja tulevaisuudessa mahdollisuus harrastaa metsästystä.

Suomen tulee ajaa maamme etua myös EU-politiikassa. Metsästyksestä päättäminen tulee saada vahvemmin kansallisiin käsiin, koska  Suomessa tiedetään parhaiten paikallisesti, miten täällä eletään luonnon kanssa tasapainossa.

Pekka Aittakumpu
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kesk.)