Kolumni Rantapohjassa 26.10.2023
Valtioneuvosto ja ministeriöt ovat muuttaneet sähköpostiosoitteitaan englanninkielisiksi. Pääkaupungissa on kahviloita ja ravintoloita, joista on vaikea saada palvelua suomen kielellä. Mainoksissa ja puhekielessä vilisee englanninkielisiä sanoja.
Englannin kielen asema kasvaa erityisesti suomen kielen aseman kustannuksella. Tämä heikentää suomen kielen käyttöä ja myös lisää eriarvoisuutta. Palvelujen tulee olla kielellisesti saavutettavissa niin verkossa kuin muuallakin.
Englannin kieli on käyttökelpoinen muun muassa kansainvälisissä yhteyksissä ja sen osaaminen on tärkeää. Silti sen varjolla ei pidä rapauttaa äidinkieltemme asemaa. Tällaisesta rapautumisesta on esimerkkinä erilaisten nimikkeiden käyttö englanninkielisinä, vaikka suomenkielinen nimike olisi selkeämpi ja ymmärrettävämpi.
Kehitys tulee pysäyttää, kun se vielä pysäytettävissä on. Suomen kielen asema tulee turvata palveluiden ja asioinnin kielenä koko Suomessa, tarvittaessa lakimuutoksin. Näin on menetelty esimerkiksi Ranskassa, jossa ranskan kielen vaalimisella on pitkät perinteet.
Äidinkielen oppiminen varhaisimmasta lapsuudesta alkaen on kehitykselle tärkeää. Nykyisin lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa verkossa, jossa englannin kieltä käytetään paikoin hyvin vahvasti kansalliskieltemme tilalla. Samaan aikaan asiantuntijat ovat huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta, jolla on yhteys kaikkeen oppimiseen.
Suomen kansan ja valtion vaiheissa kielipolitiikalla on ollut valtava merkitys. Kansallisen heräämisen ja itsenäisyyden tavoittelemisen aikoina keskeisenä välineenä oli suomen kielen käytön edistäminen. Suomi haluttiin niin hallinnon kuin tieteen ja taiteen kieleksi. Nyt kehitys on päinvastainen, kun esimerkiksi maamme yliopisto-opinnoissa englanti on paikoin kasvattanut asemaansa ainoana kielivaihtoehtona.
Suomen kielen lautakunta kiinnitti tähän kiihtyneeseen kehitykseen huomiota jo vuonna 2018: “Suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa mitätöidä kahden vuosisadan mittaisen määrätietoisen työn, jolla on luotu suomen kielelle asema yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä.”
Suomen kielen aseman vaaliminen ja parantaminen ei voi olla vain valtiovallan tehtävä, vaan myös esimerkiksi kunnilla ja kaikilla viranomaistehtäviä hoitavilla on tässä iso merkitys. Päättäjien kannattaa olla tarkkana, jotta esimerkiksi viestinnässä käytetään selkeää suomen kieltä.
Jätin viime kaudella eduskunnassa keskustelualoitteen suomen kielen asemasta. Koska aloite ei johtanut tuolloin toimiin, uudistan aloitteen alkaneella kaudella, jotta tästä tärkeästä asiasta käytäisiin keskustelu täysistunnossa.
Pekka Aittakumpu, kansanedustaja, Oulun kaupunginvaltuutettu, Keskusta
