Mielipidekirjoitus Kalevassa 4.2.2024
Yle uutisoi 24. tammikuuta Lempäälässä koulun lähistöllä havaitusta sudesta, jonka vuoksi oppilaille jouduttiin tarjoamaan koulukyydityksiä. Tämänkaltaisia tapauksia on ollut viime vuosina enenevissä määrin.
Kannanhoidollisen metsästyksen puuttuessa suden ihmisarkuus on vuosi vuodelta heikentynyt. Ihmisarkuuden vähentyessä myös kynnys ihmisiin kohdistuviin vahinkoihin on koko ajan matalampi.
Viime aikoina on uutisoitu myös siitä, kuinka riistanhoitoyhdistykset ovat irtisanoneet eri puolilla Suomea sopimuksiaan suurriistavirka-avun (SRVA) antamisesta poliisille. Myös metsästyskoirajärjestöt kertoivat joulukuussa harkitsevansa poliisille annettavan virka-avun lopettamista, koska suurpetojen, erityisesti susien määrän lisääntyminen uhkaa merkittävästi koirien turvallisuutta.
SRVA-sopimusten irtisanomisten taustalla on suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen kieltäminen, jonka seurauksena avustustehtävissä käytettävien koirien turvallisuus on vaarassa. Karhu-, ilves- ja erityisesti susikannat uhkaavat nousta vaaralliselle tasolle, joka voi johtaa lopulta koirametsästysharrastuksen hiipumiseen Suomessa.
Riistanhoitoyhdistysten turhautuminen suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen kieltämiseen on ymmärrettävää. Tilanne on metsästyskoiria käyttävien metsästäjien kannalta kestämätön. Suomessa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä kielletty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä. Samaan aikaan Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on edelleen mahdollista.
Suurriistavirka-avun loppuminen on vakava paikka, sillä jatkossa esimerkiksi kolarihirvet voivat jäädä kitumaan ja toikkaroimaan tienposkeen. Sopimusten myötä metsästäjät ovat antaneet poliisille apua esimerkiksi loukkaantuneiden hirvieläinten ja suurpetojen jäljestämiseen ja lopettamiseen.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Hallituksen olisikin syytä ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin, joilla suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvattaisiin.
Metsästäjäliitto on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi niin kutsuttua Ruotsin mallia, jossa Suomen kansallista lainsäädäntöä täsmennettäisiin mahdollistamaan suurpetojen kannanhoidollinen metsästys.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on korostanut EU-vaikuttamisen tärkeyttä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Suomessa ei kuitenkaan voida jäädä odottelemaan mahdollisia EU:n päätöksiä vaan myös kansallisia toimia tarvitaan, joilla suurpetojen kannanhoidollinen metsästys saadaan mahdollisimman pian taas käyntiin.
EU:n päätöksenteon selän taakse piiloutuminen ei nyt lohduta esimerkiksi koiransa sudelle menettäneitä metsästäjiä. EU:ssa pitää vaikuttaa, mutta nyt tarvitaan ripeästi myös kansallisia toimia.
Pekka Aittakumpu
kansanedustaja (kesk.), Oulu