Oulu-lehti 27.2.2019

Eduskuntavaalien puheissa tietyt teemat ovat jatkuvasti esillä. Samalla on huomattava, että kulttuuri- ja liikunta jäävät jopa kokonaan paitsioon. Esimerkiksi Suomen suosituimpiin lukeutuvassa Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien eduskuntavaalikoneessa ei ole yhtäkään kysymystä näistä aiheista.

Kulttuurin ja liikunnan merkitys ihmisen fyysiselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille tiedetään. Ne luovat terveyttä ja muuta hyvinvointia sekä ehkäisevät tehokkaasti monia ongelmia.

Pohja hyville liikunta- ja kulttuuriharrastuksille luodaan lapsuudessa. Tarvitsemmekin sen kaltaisia linjauksia kuin Suomen keskusta on esittänyt, että vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille ryhdyttäisiin maksamaan harrastelisää.

Kulttuurilla ja siihen sisältyvällä taide-elämällä oli ratkaiseva merkitys Suomen itsenäistymisessä. Kirjallisuus, kuvataiteet ja musiikki loivat kuvaa yhteisistä juurista, yhteisistä arvoista ja yhtenäisestä kansasta.

Suomalaiset ovat arvostaneet kulttuurin tekijöitään. Siitä kertoo esimerkiksi se, että henkilöä koskevista liputuspäivistä kuusi on nimetty runoilijalle tai kirjailijalle, yksi säveltäjälle ja yksi Suomen marsalkalle. Helmikuun 28. päivä vietetään Kalevalan päivää kansalliseepoksemme merkeissä.

Ymmärrämmekö edelleen kulttuurin ja liikunnan merkityksen? Ainakin on selvää, että elämme monin tavoin pinnallista, viihteellistä ja kiireistä aikaa. Liian usein asioiden arvoa mitataan pelkästään taloudellisen hyödyn perusteella.

On aiheellista kysyä, onko hyvien taide- ja liikuntaharrastusten tuoman hyvinvoinnin sivuuttaminen ollut ainakin osittain vaikuttamassa mielenterveysongelmien lisääntymiseen maassamme. Tarvitsemme enemmän keskustelua taiteen ja liikunnan merkityksestä.

Tarvitsemme myös rohkeita toimenpiteitä. Oulun hakeminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on parhaimmillaan piristysruiske ja hyvinvoinnin lähde koko Pohjois-Suomelle.