Forum24-kaupunkilehti 5.3.2019

Politiikassa puhutaan paljon lapsiperheistä – niin pitääkin. Tärkeää on huomioida myös perheet, jonka muodostaa yksi ihminen. Yksin asuvien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa, ja heitä on maassamme yli miljoona.

Yksin asuminen on eri asia kuin yksinäisyys. Myös parisuhteessa ja yhdessä asuva voi kokea syvää yksinäisyyttä. Yksinäisyys on sisäinen kokemus siitä, että minulla ei ole riittävää yhteyttä toisiin ihmisiin.

Valtaosa yksin asuvista voi hyvin ja on tyytyväisiä elämäänsä. Valtioneuvoston viime marraskuussa julkistetussa selvityksessä todetaan kuitenkin, että toimeentulo-ongelmat ja työttömyys yhdistyvät yksinasuvilla muita useammin terveyden tai muun hyvinvoinnin ongelmiin. Myönteinen viesti selvityksessä oli, että yksin asuvat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut keskimäärin lähes yhtä hyvin kuin sellaiset, jotka eivät asu yksin.

Suomessa yksin asuminen jakautuu epätasaisesti sekä iän että asuinpaikan ja avun tarpeen näkökulmasta. Sen vuoksi yksin asuvia ei voi tarkastella yhtenäisenä ryhmänä, josta voisi tehdä yleistettyjä johtopäätöksiä.

Valtioneuvoston selvityksestä ilmeni, että yksin asuvista noin joka kolmas elää köyhyysrajan alapuolella ja että toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Poliittisessa päätöksenteossa olisikin hyvä ottaa paremmin huomioon, että yksin asuvilla asumisen kustannukset ovat korkeat ja asumismuotona on muita useammin vuokra-asuminen.

Yksin asumisesta tekee kallista se, että kaikki on kustannettava itse. Yksiöiden neliöhinnat ovat kalliimpia kuin isommissa asunnoissa. Myös muu eläminen maksaa henkilöä kohden enemmän, kun kuluja ei voi jakaa kenenkään kanssa.

Yksin asuvien määrä näyttää kasvavan vuosittain. On tärkeää selvittää entistä paremmin yksin asuvien toiveita ja tarpeita niin valtakunnallisesti kuin paikallisella tasolla. Millaisia uusia näkemyksiä voisi löytyä esimerkiksi yksin asuvien huomioimiseen sosiaalipalveluissa?

Uusille avauksille olisi tarvetta myös asuinalueiden ja rakennusten suunnittelussa. On selvä, että kaikki eivät edes halua elämäänsä lisää yhteisöllisyyttä, mutta sitä pitäisi olla tarjolla heille, jotka sitä kaipaavat.

Pekka Aittakumpu

kaupunginvaltuutettu

hyvinvointilautakunnan jäsen

yksilöasiainjaston pj.

kansanedustajaehdokas (kesk.)