Kaleva 5.3.2019

Kaikkien tuntema tosiasia on, että ihmiselämän perusta luodaan pitkälti lapsuudessa ja erityisesti varhaisina ikävuosina. Hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuudelle on ratkaisevan tärkeää, millaiset lähtökohdat annamme lapsillemme ja miten tuemme isiä ja äitejä kasvatus- ja huolenpitotehtävässä.

Tällä hetkellä monissa perheissä voidaan huonosti. Tämä näkyy lastensuojelun asiakkuuksien lisääntymisenä, lapsiperheköyhyytenä, nuorten syrjäytymisenä, päihteiden ongelmakäyttönä ja avioeroina.

Perheiden hyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta onko se näkynyt käytännössä? Viime vuosikymmeninä on lähinnä keskitytty kampeamaan kotiäidit tuottavan työnsä ääreltä töihin kodin ulkopuolelle ja kaikki lapset päivähoidon piiriin. Tällä tavalla perheille ja koko yhteiskunnalle on tehty karhunpalvelus, sillä – kuten nyt nähdään – se on vain syventänyt ongelmia. Perinteiset perhearvot tarvitsevat kunnianpalautuksen – se on totta.

Maassamme on pitkälti unohdettu, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja että lapsen ja nuoren hyvinvointi lähtee hänen kodistaan. Erityisesti lapsen koti on hänen vanhempiensa välisessä suhteessa. Jos kotiasiat eivät ole kunnossa, jää varhaiskasvatuksen ja koulun harteille liian paljon.

Lapsi ja nuori on itsessään arvokas. Yhteiskunnassamme on valitettavan laajasti unohdettu, että lapsi on myös kansantaloudellisesti kannattava investointi. Jos lapsen kasvatukseen ja koulutukseen sijoitetaan 0,25 miljoonaa euroa, lapsi puolestaan vartuttuaan tuottaa 35 työvuoden aikana 5,2 miljoonaa euroa bruttokansantuotteena ja verotuloina. Kannattavuus nousee perheen lapsiluvun kasvaessa.

Lapsiperheiden tilanne vaikuttaa syvästi koko yhteiskuntaan. Kun perheissä voidaan hyvin, se näkyy myös peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa, jatko-opinnoissa, asepalveluksessa ja työelämässä – koko elämänkaaren ajan ja vielä vanhuuden päivinä. Turvallinen lapsuus antaa hyvät lähtökohdat koko elämään ja mahdollisuuden osallistua aikanaan yhteiskunnan rakentamiseen omalla työllään.

Tärkeimmät toimet perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi on kitkeä lapsiperheköyhyyttä ja järjestää konkreettinen kotiapu koko maassa perheiden tueksi.

Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi keskeisimpiä toimia on korottaa lapsilisää, jonka ostovoima on romahtanut toistuvien leikkausten vuoksi. Korotus tulee tehdä ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään, koska tällöin se koskee kaikenkokoisia lapsiperheitä.

Lapsirikas-hankkeen valtakunnallisessa kyselyssä ilmeni, että lähes kaikki perheet toivovat arkeensa konkreettista kotiapua muun muassa lastenhoitoon ja askareisiin. Kodinhoitajien tarve koskettaa kaikenkokoisia lapsiperheitä esimerkiksi vanhemman sairastuessa. Emme elä kyläyhteisössä, jossa apua oli eri tavalla saatavilla kuin nyky-yhteiskunnassa.

Lapsiperheköyhyyttä vähentämällä ja kotiapua tarjoamalla vahvistamme koko yhteiskunnan perustaa: perheitä ja heidän hyvinvointiaan.

Pekka Aittakumpu

kaupunginvaltuutettu

kansanedustajaehdokas (kesk.)

Oulu