Kolumni Kalevassa 27.10.2021
Suomen kieli on valtaosalle suomalaisista äidinkieli. Sana ”äidinkieli” kuvaa sitä, miten läheinen on ihmisen ja hänen lapsena oppimansa kielen suhde.
Äidinkieli on ihmiselle tunteiden ja ajatusten kieli. Suomen kielen avulla ymmärrämme itseämme sekä kansamme historiaa, opimme uutta ja pidämme yhteyttä toisiimme. Suomen kielen ymmärtäminen on avain suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin ymmärtämiseen.
Maassamme puhutaan liian vähän suomen kielen merkityksestä suomalaisen kulttuurin ylläpitäjänä ja edistäjänä sekä oman ajattelun välineenä. Siksi tein eduskunnassa aloitteen, jossa esitän ajankohtaiskeskustelua suomen kielen asemasta. Odotan puhemiesneuvoston vastausta tähän aloitteeseeni ja toivon, että tämä keskustelu käydään täysistunnossa.
Suomen kansan ja valtion vaiheissa kielipolitiikalla on ollut ratkaiseva merkitys. Kansallisen heräämisen aikoina keskeisenä välineenä oli suomen kieli. Suomi haluttiin viranomaisten sekä tieteen ja taiteen kieleksi. Tämä auttoi Suomea itsenäistymään ja rakentumaan nykyisenlaiseksi, monilla mittareilla mitattuna maailman huippumaaksi.
Nyt kehitys on päinvastainen, kun suomen kielen asema kapenee erityisestienglannin kielen kustannuksella. Esimerkiksi maamme yliopisto-opinnoissa englanti on paikoin ainoa kielivaihtoehto.
Englannin kieltä on päätynyt jopa ministeriöiden ja muiden viranomaisten viestintään. Pääkaupunkiseudulla ei välttämättä saa ravintolassa palvelua kuin englannin kielellä.
Tällainen kehitys heikentää suomen kielen käyttöä ja lisää eriarvoisuutta. Suomalaisella on oikeus saada palvelut ymmärrettävästi ja äidinkielellään. Viranomaisten tulee kielilain mukaan käyttää viestinnässään kansalliskieliämme eli suomea ja ruotsia ja kantaa vastuuta myös niiden asemasta.
Englanti on käyttökelpoinen ja tarpeellinen muun muassa kansainvälisissä yhteyksissä. Silti sen varjolla ei pidä rapauttaa äidinkieltemme asemaa.
Näyttää yhä selkeämmin siltä, että lainsäädäntöä on tarkennettava, jotta suomen kielen asema turvataan paremmin korkeakoulutuksessa ja tieteen kielenä.
Monissa maissa on myös lakeja, jotka vaativat esimerkiksi ravintoloita ja mainostajia viestimään ainakin kirjallisesti kansalliskielellä. On keskusteltava siitäkin, tarvitaanko myös Suomeen tällaista lainsäädäntöä.
Nyt syyslomaviikolla vietetään myös lukulomaa. Lukemisen taidoilla on selvä yhteys kaikkeen oppimiseen. Suomenkielistä kirjallisuutta lukemalla voi omassa arjessaan juhlistaa ja ylläpitää äidinkieltämme.
