Kolumni Koillissanomissa, Iijokiseudussa, Rantalakeudessa ja Pyhäjokilaaksossa 1.12.2022

Keskusta teki sen, minkä aikoi: joulukuussa maksetaan lapsilisä kaikille tuplana. Tämä on hyvä asia suomalaisille lapsiperheille ja myönteinen viesti kasvavalle nuorisolle siitä, että yhteiskuntamme arvostaa lapsia ja lapsiperheitä.

 

Jos joku kokee, ettei tarvitse lapsilisää taloudellisen tilanteensa vuoksi, kenenkään ei ole pakko hakea sitä tai ottaa sitä vastaan. Halutessaan lapsilisästä voi luopua yhteiseksi hyväksi.
 
 
Ylimääräinen lapsilisä on enemmän kuin tarpeellinen päätös. Se tarvitaan hintojen äkillisen nousun takia, mutta myös siksi, että Suomesta on nopeasti tulossa syntyvyyden romahtamisen vuoksi iso vanhainkoti.
 
 
Syntyvyyden aleneminen tekee ison miinuksen valtiomme talouteen. Maamme talous ja toimeliaisuus heikkenevät. Yhä isompi kysymys on, kuka tekee työt ja hoitaa ikääntyneet tulevaisuudessa.
 
 
Suomessa on pikaisesti käynnistettävä ohjelma, joka tähtää syntyvyyden tuplaamiseen. Tässä yhtenä toimenpiteenä tulee olla lapsilisän ostovoiman pysyvä korjaaminen.
 
 
Pidin lapsilisän eduskuntakäsittelyssä tärkeänä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä tähdensimme tarvetta sitoa lapsilisä muiden sosiaalietuuksien tavoin elinkustannusindeksiin.
 
 
Lapsilisä on ainoa toistuvaluontoinen sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu indeksiin. Tämän vuoksi viime elokuussa tehdyt ylimääräiset indeksikorotukset muihin etuuksiin, kuten takuueläkkeeseen, kansaneläkkeeseen, opintorahaan, sairauspäivärahaan ja toimeentulotukeen, eivät koskeneet lapsilisää.
 

Eduskunnassa on viime viikkoina käsitelty myös useita muita suomalaisia helpottavia väliaikaisia toimia. Keskustan linja on, että kaikenikäisistä tulee pitää hyvää huolta. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa muun muassa yleisen asumistuen sekä eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormin korotus, lääkekaton jäädytys, sähkön arvonlisäveron alentaminen ja sähkötuki ovat tärkeitä. Venäjän toiminnan aiheuttamasta kriisistä selvitään yhdessä.
 
 
Ristiriitaista on, että samat tahot, jotka jatkuvasti moittivat hallitusta velkaantumisesta, vaativat itse jatkuvasti lisää rahaa milloin minnekin: maatalouteen, poliisille, koulutukseen, perusväylänpitoon, mielenterveyspalveluihin, lapsiperheille, eläkkeisiin. Rahaa näihin tarvitaankin, ja itse asiassa näihin kaikkiin on laitettu tällä kaudella huomattavasti enemmän rahaa kuin viime kaudella, jolloin myös kokoomus ja perussuomalaiset olivat hallituksessa.
 
 
Osin kohennuksia ja parannuksia on tehty koronan ja kustannuskriisin takia, osin näistä sovittiin jo hallitusneuvotteluissa. Tuolloin päätettiin esimerkiksi korotuksista takuueläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen sekä yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiin. Keskustan linja suhteessa lapsiperheiden ja eläkeläisten tukemiseen on ollut kirkas niin vaalien jälkeen kuin vaalien alla.
 
 
Uskottavia leikkauslistoja tai menokurilistoja perussuomalaisilta ja kokoomukselta ei ole saatu, vaikka niitä on pyydetty. Uskottava taloudenhoito vaatii uskottavia vaihtoehtoja.
 

On selvää, että kriisien hoidon jälkeen valtion menokuria pitää parantaa. Vahva valtiontalous on tärkeä osa huoltovarmuutta. Sitä ei pidä unohtaa.
 
 
Nyt on aika tukea suomalaisia selviämään tulevasta talvesta. Samalla voimme iloita siitä, että tuoreiden tietojen mukaan työllisyys on ennätyslukemissa. Vain työn ja yrittäjyyden kautta voimme taata rahoituksen suomalaisten peruspalveluille.
 
 
Pekka Aittakumpu
Kansanedustaja (kesk.)